Julkaistu:
19.7.2015 7:32
Historia
Viipurissa syntynyt Valter Henrik Juvelius yhdistetään Salomon temppelin aarteen etsijöihin.
Mikäli
seikkailuelokuva liitonarkun etsinnästä olisi tehty paljon ennen ,
olisi Indiana Jonesin esikuva voinut olla suomalainen: Kadonneen aarteen
metsästäjä
Valter Henrik Juvelius
Viipurilainen Juvelius oli erikoinen hahmo, joka kertoman mukaan päätyi
upporikkaan brittiläisen jaarlin tee-se-itse-retkikunnan mukana turkkilaisten
valloittamaan Jerusalemiin 107 vuotta sitten. Tarkoituksena oli etsiä Salomon
temppelin kadonneita aarteita.
Raamatun kuvauksen mukaan liitonarkku oli kullattu, akasiapuinen arkku, jossa
oli neljä jalkaa ja neljä rengasta puisia kantotukia varten.
Liitonarkku oli nykymitoissa kooltaan noin 125 x 75 x 75 senttimetriä, ja sen
kansilevyllä oli vastakkain kaksi kultaista kerubia. Sisällä säilytettiin
Jumalan Moosekselle antamia laintauluja, joista kerrotaan Vanhan testamentin
toisessa Mooseksen kirjassa.
Babylonialaisten hävitettyä Jerusalemin vuonna 586 e.a.a. liitonarkku katosi
jäljettömiin.
Jerusalemin
Temppelivuorella sijaitseva Kalliomoskeija näytti tällaiselta noin vuonna 1901.
(KUVA: Time & Life Pictures / getty images)
Juvelius
löysi kertoman mukaan Konstantinopolin kirjastosta tietoa, jonka perusteella hän
uskoi voivansa selvittää myyttisen aarteen kohtalon.
Vuonna 1908 Juvelius tapasi brittiaristokraatti
Montagu Brownlow Parkerin Morleyn 5. jaarlin.
Simon Sebag Montefioren
kirjassa Jerusalem, kaupungin elämäkerta
kuvataan kuinka Parker innostui kuultuaan, että Juvelius oli tulkinnut
Hesekielin kirjan sisältämän koodin ja paikallistanut liitonarkun Temppelivuoren
sisään.
Parker kokosi retkikunnan, johon kuuluivat Juvelius,
Clarence Wilson
,
kapteeni
R.G. Duff
,
majuri
Foley
ja useita Parkerin yläluokkaisia maanmiehiä, joita kiinnosti saksalaisen
kirjailijan
Tobias Wabbelin
mukaan
enemmän juhliminen kuin Raamatun arkeologiset löydöt.
Kalliomoskeijan
kullattu kupoli on yhä vieläkin Jerusalemin tunnetuimpia maamerkkejä
Kalliomoskeijan kullattu kupoli on yhä vieläkin Jerusalemin tunnetuimpia maamerkkejä. (KUVA: epa / JIM HOLLANDER)
Jerusalem
oli tuolloin vielä osa Ottomaanien valtakuntaa, mutta jaarlia mahdollinen
yhteenotto vihamielisen hallinnon kanssa ei pelottanut. Parker keräsi
huomattavan pesämunan retkelleen, 125 000 dollaria silloista rahaa.
Wilsonin yksityisjahdilla matkaan lähteneet retkeläiset saapuivat Jerusalemiin
keväällä 1909. Sieltä he matkustivat Istanbuliin lahjomaan ottomaanien
virkamiehiä.
Kaivaukset alkoivat syksyllä 1909. On epäselvää, oliko Juvelius vielä tuolloin
seurueen mukana. Montefioren mukaan Parkerin ruotsalainen ystävä kapteeni
Hoffenstahl olisi vain ”noutanut salakirjoituksen avaimen” Juveliukselta
elokuussa 1909.
Retkeläiset huomasivat pian, että brittien vuonna 1867 löytämät tunnelit
Temppelivuoren uumeniin oli tukittu järeillä siirtolohkareilla.
Parker yritti turhaan löytää tunnelien suuaukkoja päästäkseen Salomon temppelin
aarteiden luo. Sateet pysäyttivät työt loppuvuodesta, ja hän palasi tyhjin käsin
Britanniaan.
(KUVA: satelliittikuva: google earth)
Jaarli ei
kuitenkaan ollut luovuttajatyyppiä, ja varhainen kadonneen aarteen metsästys sai
jatko-osan jo vuonna 1910. Hän palkkasi tunneleihin erikoistuneita insinöörejä
ja johti joukkonsa takaisin Jerusalemiin. Keväällä 1911 Parker lahjoi
turkkilaisen kuvernöörin
25 000
dollarilla päästäkseen livahtamaan Temppelivuorelle islamilaisen juhlapyhän
aikana.
Jaarli oli ottanut tarkemmin selvää luolan sijainnista ja paikansi sen tällä
kertaa keskelle Temppelivuorta, aivan Kalliomoskeijan alapuolelle. Sinne
päästyään retkikunnan jäsenet alkoivat rikkoa kiveystä kaivautuakseen
tunneleihin.
Parker miehineen pakeni Jerusalemin kujia pitkin Jaffan satamaan kuin elokuvassa.
Parker ja
löytöretkeä dokumentoinut isä
Jerusalemin
ranskalaisen koulun arkeologian osastolta kuvauttivat itsensä Warrenin portiksi
kutsutussa luolassa.
Tapahtumat saivat kuitenkin dramaattisen käänteen, kun Kalliomoskeijan vartija
havahtui meteliin.
Kirjailija Tobias Wabbelin tietojen mukaan järkyttynyt vartija luuli luolasta
noussutta jaarlia ja tämän miehiä aaveiksi ja ymmärsi hälyttää apua vasta
myöhemmin. Tämä koitui retkikunnan pelastukseksi.
Parker miehineen pakeni Jerusalemin kujia pitkin Jaffan satamaan kuin
elokuvassa. He ehtivät siellä odottavalle jahdille ja palasivat Eurooppaan.
Lahjotulle kuvernöörille ei käynyt yhtä hyvin; raivostuneet muslimit lynkkasivat
miehen, kun tieto pyhäinhäväistyksestä levisi, Wabbel kertoo. Hän kuvailee
retkikuntaa vuonna 2010 julkaistussa kirjassaan
Der Templerschatz: Eine Spurensuche
(Temppeliherrojen aarre: eräs etsintäretki).
Juveliuksen rooli Parkerin jälkimmäisessä katastrofiin päätyneessä yrityksessä
löytää Salomon temppelin aarteet, on epäselvä. Montefiore ei mainitse, että
Juvelius olisi ollut mukana tällä viimeisellä retkellä.
Valter Henrik Juvelius, tunnettu myös nimellä Valter Juva. (KUVA: wikipedia)
Vuosikymmenten saatossa fakta ja fiktio ovat sekoittuneet, ja suomalaisen
”Indiana Jonesin” matkasta Jerusalemiin ja Salomon temppelille liikkuu
vaihtelevaa tietoa.
Amerikkalaisen kohuarkeologin
Ron Wyattin
elämästä
kertovalla sivustolla todetaan, että Juvelius olisi ollut Jerusalemissa vuonna
1910 etsimässä Salomon temppelin aarteita.
Wyatt itse teki Lähi-itään lukuisia retkiä 1960–1980-luvuilla ja väitti
löytäneensä paitsi liitonarkun, myös kaikki muutkin Raamatussa kuvatut kadonneet
aarteet. Konkreettisia todisteita oli vähemmän, ja monet ammattiarkeologit ja
raamatuntutkijat leimasivat amerikkalaisen puheet hölynpölyksi.
Juveliuksesta on epämääräinen maininta myös vaihtoehtoista arkeologiaa
julistavalla Bad Archelogy
-blogisivustolla:
– Käsitys suomalaisesta runoilijasta 1900-luvun ensimmäisenä liitonarkun
etsijänä perustuu hänen työnsä väärinymmärtämiseen. Juvelius tulkitsi Raamatun
kirjoitusten koodattuja osuuksia, ja onnistui niiden avulla paikallistamaan
Salomon temppelin sijainnin ilman, että astui jalallaan lähellekään niitä,
Keith Fitzpatrick-Matthews
kirjoittaa.
"Vanhan
testamentin kuvauksen perusteella tehdyt piirrokset, millainen liitonarkku on
saattanut olla."
Vanhan testamentin kuvauksen perusteella tehdyt piirrokset näyttävät, millainen liitonarkku on saattanut olla. (KUVA: Hulton Archive / Getty Images)
Vaikuttaa
siltä, että ”Indiana Juvelius” tunnetaan paremmin ulkomailla kuin kotimaassaan.
Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori
Martti Nissinen
ei
ole Juveliuksen tutkimuksista aikaisemmin kuullut.
– Juveliuksen retkistä en tiedä muuta kuin mitä noilla nettisivuilla kerrotaan,
Nissinen vastaa.
Entä onko liitonarkku vielä olemassa jossakin?
– Mitään arkeologista evidenssiä liitonarkusta ei ole säilynyt, ei myöskään
Jerusalemin ensimmäisestä temppelistä eli niin sanotusta Salomon temppelistä,
jonka babylonialaiset tuhosivat 586 e.a.a, Nissinen sanoo.
– Itse temppelin olemassaoloa ei ole syytä epäillä, sillä Raamatun kuvaus siitä
vaikuttaa arkkitehtuurin ja ikonografian puolesta realistiselta. Siitä, mitä
temppelin sisällä oli, ei ole ensi käden tietoa.
Kyllähän ainakin kullattujen kerubien luulisi valloittajille ryöstösaaliiksi kelvanneen.
Nissisen
mukaan liitonarkulla on niin painava asema kuningaskunnan, temppelin ja
temppelikultin historiaan liittyvässä traditiossa, että hän olettaa kyseessä
olleen todellisen, temppelin pyhimpään osaan sijoitetun esineen.
– Arkun sisällöstä ei voi tietää mitään, traditio laintauluista on
historiallisesti epävarma.
Syyrialaiskuningas
Antiokhos IV Epifaneen
suorittaman
temppelinhäpäisyn yhteydessä 164 e.a.a. liitonarkusta ei ole mainintaa. Se
kummastuttaa Nissistä.
– Kyllähän ainakin kullattujen kerubien luulisi valloittajille ryöstösaaliiksi
kelvanneen. Olisiko alkuperäinen arkku ollut vaatimattomampi ja valloittajien
silmissä arvoton esine?
Tunnetuimman
teorian mukaan arkku päätyi babylonialaisten jäljiltä Etiopiaan.
Viime vuosinakin on kirjoitettu, kuinka aarretta vartioi yksi munkki Aksumin
kaupungissa olevassa Siionin pyhän Marian katedraalissa. Paikalle ei ole
päästetty ketään tutkimaan väitteen todenperäisyyttä. Siihen ei usko
Nissinenkään.
– En usko, että tuollaisen esineen sijainti pysyisi salassa vuosituhansia ja
että sen päätyminen nykyiselle paikalleen olisi onnistunut olemaan jättämättä
minkäänlaisia jälkiä minnekään. Kyseessä on osa etiopialaisille hyvin tärkeää
Salomoon liittyvää traditiota, jota ei pidetä historiallisena missään muualla.
– Liitonarkun etsintä ei kuulu vakavasti otettavan arkeologian asialistalle.
Tieteellinen arkeologia ei ylipäänsä etsi yksittäisiä esineitä vaan dokumentoi
sen, mitä kaivauskohteista tieteellisellä metodilla – ja usein myös hyvällä
onnella – löytyy, Nissinen sanoo.
Lähteet: Jerusalem Center for Public
Affairs, Tobias Wabbel: Der Templerschatz: Eine Spurensuche, City of David:
Ancient Jerusalem, Simon s. montefiore: jerusalem, kaupungin elämäkerta.
Juttu on julkaistu 28.5.2015 ilmestyneessä
Mysteerit-erikoislehdessä.
Valter
Henrik Juvelius syntyi Viipurissa vuonna 1865. Ammatiltaan hän oli
maanmittausinsinööri, mutta hän oli valmistunut myös teologian tohtoriksi.
Juvelius tunnetaan myös nimellä
Valter Juva.
Kun Juvelius kuoli vuonna 1922, hän ei ollut täysin tuntematon. Valter Juvan
nimellä kirjoitettu runo Jo Karjalan
kunnailla lehtii puu jäi elämään tunnetun laulun sanoituksena.
Temppelivuorella mukana ollut Raamattu laskettiin Juveliuksen mukana hautaan
Viipurissa.