Johtiko suomalaisen Valter Juveliuksen löytö myyttisen liitonarkun etsintöihin?

Julkaistu: 19.7.2015 7:32

Historia

Viipurissa syntynyt Valter Henrik Juvelius yhdistetään Salomon temppelin aarteen etsijöihin.

Mikäli seikkailuelokuva liitonarkun etsinnästä olisi tehty paljon ennen , olisi Indiana Jonesin esikuva voinut olla suomalainen: Kadonneen aarteen metsästäjä Valter Henrik Juvelius
Viipurilainen Juvelius oli erikoinen hahmo, joka kertoman mukaan päätyi upporikkaan brittiläisen jaarlin tee-se-itse-retkikunnan mukana turkkilaisten valloittamaan Jerusalemiin 107 vuotta sitten. Tarkoituksena oli etsiä Salomon temppelin kadonneita aarteita.

Raamatun kuvauksen mukaan liitonarkku oli kullattu, akasiapuinen arkku, jossa oli neljä jalkaa ja neljä rengasta puisia kantotukia varten.

Liitonarkku oli nykymitoissa kooltaan noin 125 x 75 x 75 senttimetriä, ja sen kansilevyllä oli vastakkain kaksi kultaista kerubia. Sisällä säilytettiin Jumalan Moosekselle antamia laintauluja, joista kerrotaan Vanhan testamentin toisessa Mooseksen kirjassa.

Babylonialaisten hävitettyä Jerusalemin vuonna 586 e.a.a. liitonarkku katosi jäljettömiin.
 

 Jerusalemin Temppelivuorella sijaitseva Kalliomoskeija näytti tällaiselta noin vuonna 1901. (KUVA: Time & Life Pictures / getty images)

Kirjan koodi johtaa Temppelivuorelle

Juvelius löysi kertoman mukaan Konstantinopolin kirjastosta tietoa, jonka perusteella hän uskoi voivansa selvittää myyttisen aarteen kohtalon.

Vuonna 1908 Juvelius tapasi brittiaristokraatti Montagu Brownlow Parkerin  Morleyn 5. jaarlin. Simon Sebag Montefioren

 kirjassa Jerusalem, kaupungin elämäkerta kuvataan kuinka Parker innostui kuultuaan, että Juvelius oli tulkinnut Hesekielin kirjan sisältämän koodin ja paikallistanut liitonarkun Temppelivuoren sisään.

Parker kokosi retkikunnan, johon kuuluivat Juvelius, Clarence Wilson , kapteeni R.G. Duff , majuri Foley  ja useita Parkerin yläluokkaisia maanmiehiä, joita kiinnosti saksalaisen kirjailijan Tobias Wabbelin mukaan enemmän juhliminen kuin Raamatun arkeologiset löydöt.
 

 
Kalliomoskeijan kullattu kupoli on yhä vieläkin Jerusalemin tunnetuimpia maamerkkejä

Kalliomoskeijan kullattu kupoli on yhä vieläkin Jerusalemin tunnetuimpia maamerkkejä. (KUVA: epa / JIM HOLLANDER)

Retkikunta saapuu Jerusalemiin

Jerusalem oli tuolloin vielä osa Ottomaanien valtakuntaa, mutta jaarlia mahdollinen yhteenotto vihamielisen hallinnon kanssa ei pelottanut. Parker keräsi huomattavan pesämunan retkelleen, 125 000 dollaria silloista rahaa.

Wilsonin yksityisjahdilla matkaan lähteneet retkeläiset saapuivat Jerusalemiin keväällä 1909. Sieltä he matkustivat Istanbuliin lahjomaan ottomaanien virkamiehiä.

Kaivaukset alkoivat syksyllä 1909. On epäselvää, oliko Juvelius vielä tuolloin seurueen mukana. Montefioren mukaan Parkerin ruotsalainen ystävä kapteeni Hoffenstahl olisi vain ”noutanut salakirjoituksen avaimen” Juveliukselta elokuussa 1909.

Retkeläiset huomasivat pian, että brittien vuonna 1867 löytämät tunnelit Temppelivuoren uumeniin oli tukittu järeillä siirtolohkareilla.

Parker yritti turhaan löytää tunnelien suuaukkoja päästäkseen Salomon temppelin aarteiden luo. Sateet pysäyttivät työt loppuvuodesta, ja hän palasi tyhjin käsin Britanniaan.
 

(KUVA: satelliittikuva: google earth)

Uusi yritys

Jaarli ei kuitenkaan ollut luovuttajatyyppiä, ja varhainen kadonneen aarteen metsästys sai jatko-osan jo vuonna 1910. Hän palkkasi tunneleihin erikoistuneita insinöörejä ja johti joukkonsa takaisin Jerusalemiin. Keväällä 1911 Parker lahjoi turkkilaisen kuvernöörin 25 000 dollarilla päästäkseen livahtamaan Temppelivuorelle islamilaisen juhlapyhän aikana.

Jaarli oli ottanut tarkemmin selvää luolan sijainnista ja paikansi sen tällä kertaa keskelle Temppelivuorta, aivan Kalliomoskeijan alapuolelle. Sinne päästyään retkikunnan jäsenet alkoivat rikkoa kiveystä kaivautuakseen tunneleihin.

Parker miehineen pakeni Jerusalemin kujia pitkin Jaffan satamaan kuin elokuvassa.

Parker ja löytöretkeä dokumentoinut isä  Jerusalemin ranskalaisen koulun arkeologian osastolta kuvauttivat itsensä Warrenin portiksi kutsutussa luolassa.

Tapahtumat saivat kuitenkin dramaattisen käänteen, kun Kalliomoskeijan vartija havahtui meteliin.

Kirjailija Tobias Wabbelin tietojen mukaan järkyttynyt vartija luuli luolasta noussutta jaarlia ja tämän miehiä aaveiksi ja ymmärsi hälyttää apua vasta myöhemmin. Tämä koitui retkikunnan pelastukseksi.

Parker miehineen pakeni Jerusalemin kujia pitkin Jaffan satamaan kuin elokuvassa. He ehtivät siellä odottavalle jahdille ja palasivat Eurooppaan.

Lahjotulle kuvernöörille ei käynyt yhtä hyvin; raivostuneet muslimit lynkkasivat miehen, kun tieto pyhäinhäväistyksestä levisi, Wabbel kertoo. Hän kuvailee retkikuntaa vuonna 2010 julkaistussa kirjassaan Der Templerschatz: Eine Spurensuche (Temppeliherrojen aarre: eräs etsintäretki).

Juveliuksen rooli Parkerin jälkimmäisessä katastrofiin päätyneessä yrityksessä löytää Salomon temppelin aarteet, on epäselvä. Montefiore ei mainitse, että Juvelius olisi ollut mukana tällä viimeisellä retkellä.
 

Valter Henrik Juvelius, tunnettu myös nimellä Valter Juva. (KUVA: wikipedia)

Suomalainen ”Indiana Jones”

Vuosikymmenten saatossa fakta ja fiktio ovat sekoittuneet, ja suomalaisen ”Indiana Jonesin” matkasta Jerusalemiin ja Salomon temppelille liikkuu vaihtelevaa tietoa.

Amerikkalaisen kohuarkeologin Ron Wyattin elämästä kertovalla sivustolla todetaan, että Juvelius olisi ollut Jerusalemissa vuonna 1910 etsimässä Salomon temppelin aarteita.

Wyatt itse teki Lähi-itään lukuisia retkiä 1960–1980-luvuilla ja väitti löytäneensä paitsi liitonarkun, myös kaikki muutkin Raamatussa kuvatut kadonneet aarteet. Konkreettisia todisteita oli vähemmän, ja monet ammattiarkeologit ja raamatuntutkijat leimasivat amerikkalaisen puheet hölynpölyksi.

Juveliuksesta on epämääräinen maininta myös vaihtoehtoista arkeologiaa julistavalla Bad Archelogy -blogisivustolla:

– Käsitys suomalaisesta runoilijasta 1900-luvun ensimmäisenä liitonarkun etsijänä perustuu hänen työnsä väärinymmärtämiseen. Juvelius tulkitsi Raamatun kirjoitusten koodattuja osuuksia, ja onnistui niiden avulla paikallistamaan Salomon temppelin sijainnin ilman, että astui jalallaan lähellekään niitä, Keith Fitzpatrick-Matthews  kirjoittaa.
 

 
"Vanhan testamentin kuvauksen perusteella tehdyt piirrokset, millainen liitonarkku on saattanut olla."

Vanhan testamentin kuvauksen perusteella tehdyt piirrokset näyttävät, millainen liitonarkku on saattanut olla. (KUVA: Hulton Archive / Getty Images)

Oliko liitonarkkua olemassa?

Vaikuttaa siltä, että ”Indiana Juvelius” tunnetaan paremmin ulkomailla kuin kotimaassaan.

Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen  ei ole Juveliuksen tutkimuksista aikaisemmin kuullut.

– Juveliuksen retkistä en tiedä muuta kuin mitä noilla nettisivuilla kerrotaan, Nissinen vastaa.

Entä onko liitonarkku vielä olemassa jossakin?

– Mitään arkeologista evidenssiä liitonarkusta ei ole säilynyt, ei myöskään Jerusalemin ensimmäisestä temppelistä eli niin sanotusta Salomon temppelistä, jonka babylonialaiset tuhosivat 586 e.a.a, Nissinen sanoo.

– Itse temppelin olemassaoloa ei ole syytä epäillä, sillä Raamatun kuvaus siitä vaikuttaa arkkitehtuurin ja ikonografian puolesta realistiselta. Siitä, mitä temppelin sisällä oli, ei ole ensi käden tietoa.

Kyllähän ainakin kullattujen kerubien luulisi valloittajille ryöstösaaliiksi kelvanneen.

Nissisen mukaan liitonarkulla on niin painava asema kuningaskunnan, temppelin ja temppelikultin historiaan liittyvässä traditiossa, että hän olettaa kyseessä olleen todellisen, temppelin pyhimpään osaan sijoitetun esineen.

– Arkun sisällöstä ei voi tietää mitään, traditio laintauluista on historiallisesti epävarma.

Syyrialaiskuningas Antiokhos IV Epifaneen  suorittaman temppelinhäpäisyn yhteydessä 164 e.a.a. liitonarkusta ei ole mainintaa. Se kummastuttaa Nissistä.

– Kyllähän ainakin kullattujen kerubien luulisi valloittajille ryöstösaaliiksi kelvanneen. Olisiko alkuperäinen arkku ollut vaatimattomampi ja valloittajien silmissä arvoton esine?

Arkku pysyy kätkössä

Tunnetuimman teorian mukaan arkku päätyi babylonialaisten jäljiltä Etiopiaan.

Viime vuosinakin on kirjoitettu, kuinka aarretta vartioi yksi munkki Aksumin kaupungissa olevassa Siionin pyhän Marian katedraalissa. Paikalle ei ole päästetty ketään tutkimaan väitteen todenperäisyyttä. Siihen ei usko Nissinenkään.

– En usko, että tuollaisen esineen sijainti pysyisi salassa vuosituhansia ja että sen päätyminen nykyiselle paikalleen olisi onnistunut olemaan jättämättä minkäänlaisia jälkiä minnekään. Kyseessä on osa etiopialaisille hyvin tärkeää Salomoon liittyvää traditiota, jota ei pidetä historiallisena missään muualla.

– Liitonarkun etsintä ei kuulu vakavasti otettavan arkeologian asialistalle. Tieteellinen arkeologia ei ylipäänsä etsi yksittäisiä esineitä vaan dokumentoi sen, mitä kaivauskohteista tieteellisellä metodilla – ja usein myös hyvällä onnella – löytyy, Nissinen sanoo.

Lähteet: Jerusalem Center for Public Affairs, Tobias Wabbel: Der Templerschatz: Eine Spurensuche, City of David: Ancient Jerusalem, Simon s. montefiore: jerusalem, kaupungin elämäkerta.

Juttu on julkaistu 28.5.2015 ilmestyneessä Mysteerit-erikoislehdessä.

Juri Vuortama

Valter Henrik Juvelius syntyi Viipurissa vuonna 1865. Ammatiltaan hän oli maanmittausinsinööri, mutta hän oli valmistunut myös teologian tohtoriksi.

Juvelius tunnetaan myös nimellä Valter Juva.

Kun Juvelius kuoli vuonna 1922, hän ei ollut täysin tuntematon. Valter Juvan nimellä kirjoitettu runo Jo Karjalan kunnailla lehtii puu jäi elämään tunnetun laulun sanoituksena.

Temppelivuorella mukana ollut Raamattu laskettiin Juveliuksen mukana hautaan Viipurissa.

Website Hit Counters