ISRAELIN PALUU
Sä Suomineito,kansa perillä pohjolan maan ääreen
asetettu.
On Herra Sebaot Jumalas
se on sydämiis kirjoitettu.
Et pakanakansaa
olekaan
Onhan Jumala meillä ain ollut.
Sinä luopiovaimo Israel
tahdoit luopua Herrastasi.
Et rangaistuksesta piitannu
tahdoit paeta Jumalaasi
vaan Herra
sut vapautti orjuudesta
vei sut maahan mi sua odotti.
Sait rauhassa asua uudes maas
ja kasvaa siel
kansaksi.
Vaikka juuresi olit unohtanut
aloit etsiä tietä luo Herran.
Sä löysit Jeesuksen,Messiaasi
ja kerrot Hänestä muillekin.
On matka pitkä takana
vuosituhansia kaksi ajassa
sukupolvet monet on vaihtuneet
kaipuu tullut eteen Herran.
Sama veri meissä virtailee
kuin paluussa Egyptistä kerran.
Sinä silmäterä Jumalan,
juures Efraimin
vuoristossa,
ei oo Herra sua hylännyt ainiaaks
vaan on sut luvannut hakea
kerran
aikain lopulla takaisin kotia,
ja saat asua luona Herran.
Tulee Juuda pian luo Joosefin
kuin Israelin
Egyptiin tullessa
ja yhdessä itkien ja Herraa etsien.
He palaavat
maahansa Israeliin
ja Herra heidät johdattaa
Efraimin vuorille suojaan pahan
vallalta. Maria
Taipale |